Betonilattioiden kosteudenhallintajärjestelmät muovimattojen alla

Muovimattojen kiinnittäminen suoraan betoniin on aiheuttanut sisäilmaongelmia rakennusteollisuudessa.

Menestyksekkäästi lattiamarkkinoille 2001 esitelty, KÖSTER VAP I 2000 järjestelmillä on vaikuttava kokemus yli 15 vuodelta sekä tuhansilta asiakkailta ympäri maailman. KÖSTER VAP I 2000 järjestelmät on kehitetty ainoana tarkoituksena suojata lattiajärjestelmät kosteusvaurioita vastaan. KÖSTER VAP I 2000 materiaalit on suunniteltu erityisesti tarjoamaan onnistuneen pitkän aikavälin ratkaisun vaikeissakin tilanteissa:
1. KÖSTER VAP I 2000 järjestelmät kestävät pysyvästi kosteita olosuhteita aina 100% RH saakka
2. KÖSTER VAP I 2000 järjestelmät ovat vastustuskykyisiä jatkuvalle pH 14 altistumiselle
3. KÖSTER VAP I 2000 järjestelmät tarjoavat korkean asteen käyttäjäystävällisyyden, helpon asennuksen ja kustannustehokkaan yksikerroksisen menetelmän.

Miten kosteus vahingoittaa lattiajärjestelmiä?
1. Betoni ilman lattiapinnoitetta: Betoni on huokoinen materiaali. Se sallii vesihöyryn kulkea lävitseen. Niin kauan kuin vesihöyry voi yksinkertaisesti siirtyä betonin läpi, siellä on kosteudennousua ja betoni on kuivempaa lähellä yläpintaa ja kosteampi pohjalla. Kosteus voi kuljettaa erilaisia suoloja betonin sisään ja läpi, aiheuttaen suolahikoilua eli kalkkihärmettä betonin pinnassa. Tämä voi vaikuttaa haitallisesti rakenteiden käytettävyydelle.

2. Betoni lattiapinnoitteen kanssa: Kun lattiapinnoitejärjestelmä on asennettu, sillä tyypillisesti on pienempi höyrynläpäisevyys kuin betonilla. Vesihöyry ei voi enää haihtua betonin pinnasta. Tämän seurauksena vesihöyryn määrä, joka on läsnä betonilaatassa, kasvaa hitaasti. Tämä voidaan mitata kasvavana suhteellisena kosteutena betonilaatassa. Puulattiat voivat turvota ja käyristyä altistuessaan korkealle kosteudelle pidemmän aikaa.
Mikäli betoni sisältää aineosia jotka ovat alttiita Alkali Silika Reaktiolle (ASR), lisääntynyt kosteus, joka on nyt läsnä betonissa, voi aiheuttaa alkavan reaktion, joka johtaa betonin vaurioihin. Myös vanhaan betoniin johon jo on vaikuttanut syvä karbonatisoituminen, kosteus voi aiheuttaa betoniteräksille korroosiota.
Mikrobien kasvu lattiapinnoitteiden alla johtaa asukkaiden terveyshaittoihin ja sisäilmaongelmiin.
Pinnoitteet ja liimat voivat irrota, kun kosteusolosuhteet heikosti läpäisevien lattiapinnoitteiden alla
tulee riittävän korkeaksi.

3. Korkean pH:n kehittyminen: Kun suhteellinen kosteus betonilaatan pinta-alueella on suuri, lämpötilat alle veden kastepisteen laatan pinnassa aiheuttaa kosteuden tiivistymistä betonilaatan pintakerrokseen. Tällaiset lämpötilaerot voivat aiheutua esimerkiksi ilmastointijärjestelmän toiminnasta. Nyt betonin huokoset pintakerroksen alla on kyllästetty vedellä. Kovettunut betoni sisältää liukenevia suoloja kuten kalsium, kalium ja natrium. Veden kanssa nämä suolat muodostavat hydroksideja. Kerran liuenneena veteen, olosuhteissa muodostuu pH-lukemat aina 14 saakka. Liimat, jotka sitovat lattiapinnoitteet betoniin, voivat hajota sekä irrota korkean pH:n seurauksena ja kosteuden läsnäolosta betonissa. Korkea pH joka kehittyy kosteudesta betonin pinnassa voi myös värjätä olemassa olevat lattiapäällysteet.

4. Kuplien muodostuminen: Kun korkean pH:n tiivistyminen on kehittynyt vähän läpäisevän lattiapinnoitteen alle, liima altistetaan suoraan korkeille pH-olosuhteille. Tämä on edellytys nestettä täynnä oleville kuplille, jotka havaitaan usein osana epäonnistunutta lattiajärjestelmää. Tällaisia kuplia kutsutaan “osmoottisiksi kupliksi”. Aika, kun tämä delaminoituminen tapahtuu riippuu höyrynpaineesta sekä päällysteen ja betonin koostumuksesta. Neste kuplien sisällä voi omata pH:n 14. Tyypillistä tälle vahinkomekanismille on, että kestää yleensä 3 – 6 kuukautta pinnoitteille delaminoitua ilman pinnan/alustan jäännösten kiinnittymistä lattiapinnoitteisiin.

Miten kosteusongelmia voidaan kontrolloida?
Jos testitulokset osoittavat kohonneita kosteusolosuhteita betonissa, jotain on tehtävä, että voidaan asentaa haluttu lattiapinnoite ilman asennuksen epäonnistumista. Vaikka betonilaatta ei ole alttiina jatkuvalle kosteudelle, laatan kuivuminen voi kestää useita kuukausia tai vuosia. Yleensä se ei ole hyväksyttävä vaihtoehto. Useimmissa tapauksissa kosteudenhallintajärjestelmän asentaminen on ainoa vaihtoehto. Kosteudenhallintajärjestelmä estää nousevan vesihöyryn, ja estää liiman ja lattiapinnoitteen pääsemästä kosketuksiin korkean pH:n kanssa joka kehittyy betoniin.

Oikean kosteudenhallintajärjestelmän valinta
KÖSTER, asiantuntija kosteudenhallinta alalla, on kehittänyt luotettavia järjestelmiä jotka suojaavat lattioita vaurioilta. Nämä ainutlaatuiset tuotteet ovat 100% aktiivisia aineosia, eivät sisällä täyteaineita ja ovat yksikerros järjestelmiä. Tuotteita voidaan asentaa tuoreelle betonille 7 päivän jälkeen, mikä mahdollistaa nopean aikataulun lattiahankkeet. KÖSTER VAP I 2000 järjestelmät on kehitetty kestämään 100% suhteellista kosteutta (RH) ja pH 14 arvoon saakka.
Kolme tarjolla olevaa järjestelmää eroavat toisistaan lähinnä kovettumisajassa:
KÖSTER VAP I 2000 (12 tuntia)
KÖSTER VAP I 2000 FS (nopeasti kovettuva, 4-5 tuntia) yön yli asennuksiin
KÖSTER VAP I 2000 UFS (ultra nopeasti kovettuva, 2-3 tuntia) erittäin nopeisiin asennuksiin.
Kaikilla KÖSTER VAP I 2000 tuotteilla on erinomainen vesihöyryn diffuusion vastustuskyky. Vaikka kaikki
KÖSTER VAP I 2000 tuotteet ovat aina omanneet alhaisen VOC arvon ja mietotuoksuisuuden, KÖSTER omaa
nyt kaksi järjestelmää missä VOC arvo on 0: KÖSTER VAP I 2000 ja KÖSTER VAP I 2000 FS.
Testiraportit todistavat LEED yhteensopivuuden.

Kosteudenhallintajärjestelmä vähentää vesihöyryn määrää tasolle jota valmis lattiapäällyste voi sietää.

Tyypillinen kovettunut betoni omaa diffuusion vastustuskyvyn μ = 100. 10 cm paksussa laatassa tämä vastaa ilmakerroksen paksuutta 10 metriä. Monet lattiapäällysteet omaavat paljon suuremman vastustuskyvyn vesihöyryn diffuusiolle. Lattiapäällysteistä erottuu muovimatto koska se omaa erittäin suuren diffuusion vastustuskyvyn. Useat muovimattovalmistajat ilmoittavat että heidän tuotteensa omaa höyrydiffuusion vastustuskyvyn n. μ = 26.000. 1 mm lattiapäällysteessä tämä vastaa ilmakerrospaksuutta 22,1 m.

Esimerkkinä voidaan miettiä seuraavaa lattiapinnoitejärjestelmää: Muovimatto mikä on liimattu suoraan betonilaattaan. Betonilaatta jolla on höyrydiffuusion vastustuskyky μ = 100 läpäisee huomattavasti enemmän vesihöyryä itsensä läpi kuin muovimatto jolla on μ = 26.000. 100 % vesihöyrystä joka läpäisee 10 cm betonilaatan tietyn ajan kuluessa, vähemmän kuin puolet pääsee läpi 1 mm paksuisesta muovimatosta saman ajanjakson aikana. Loppuosa vesihöyrystä kertyy liiman ja muovimaton alle. Kehittyneet korkea kosteus ja korkea pH, tuhoaa liiman ja johtaa lattian
epäonnistumisen. Tämän vauriomekanismin ehkäisemiseksi on kosteudenhallintajärjestelmä asennettava suoraan betonipintaan ennen lattiapinnoitteen asentamista. Tämä kosteudenhallintajärjestelmä pysäyttää kosteuden ja korkean pH:n betoniin. Sen myös täytyy minimoida vesihöyryn määrää, mikä kulkee sen läpi.

KÖSTER VAP I 2000 kosteudenhallintajärjestelmä tekee kaiken tämän. Se kestää alleen kehittyvän kosteuden ja korkean pH:n, ja jos asennetaan 450 g/m², tuottaa se vesihöyryn diffuusion
vastustuskyvyn mikä on huomattavasti korkeampi kuin muovimatolla mitä käytettiin esimerkissä. Vesihöyryn määrä jonka kosteudenhallintajärjestelmä sallii päästä läpi, on alhaisempi kuin vesihöyryn määrä, jonka muovimatto mahdollistaa päästää läpi.

Lattiapäällyste valmistajat julkaisevat suurimman hyväksyttävän kosteuden heidän tuotteilleen teknisissä julkaisuissa. Jotta suojeltaisiin lattiamateriaalijärjestelmiä, vesihöyryn kontrollointijärjestelmän täytyy vähentää vesihöyryn määrää, jotta lattiapäällyste valmistajien antamat vaatimukset täyttyvät.

Järjestelmäesite KÖSTER Betonilattioiden kosteudenhallinta järjestelmät

Tekniset tuotekortit KÖSTER VAP I 2000